Carbon dioxide (CO₂) is a colorless, odorless gas that is a natural part of Earth's atmosphere and carbon cycle. It is released by processes like animal and plant respiration, decomposition, and volcanic activity, and absorbed by plants and oceans. CO₂ is also a major greenhouse gas – it traps heat in the atmosphere and keeps our planet warm enough to support life.
However, since the Industrial Revolution, human activities have been adding unprecedented amounts of CO₂ to the atmosphere. The burning of fossil fuels (coal, oil, and gas) for energy and deforestation have driven CO₂ levels from about 280 ppm (pre-industrial) to around 419 ppm in 2023 (NOAA) – a level not seen in millions of years (WMO). CO₂ concentration is now over 50% higher than it was before industrialization, intensifying the greenhouse effect and causing rapid global warming.
Hiilidioksidi (CO₂) on väritön, hajuton kaasu, joka on luonnollinen osa ilmakehää ja maapallon hiilikiertoa. Sitä vapautuu muun muassa eliöiden hengityksessä, orgaanisen aineen hajotessa sekä tulivuorten purkauksissa, ja kasvit sekä meret puolestaan sitovat sitä itseensä. CO₂ on myös merkittävä kasvihuonekaasu – ilmakehässä se pidättää lämpöä ja auttaa ylläpitämään elämälle suotuisat olosuhteet maapallolla.
Teollisesta vallankumouksesta lähtien ihmistoiminta on lisännyt ilmakehään ennennäkemättömiä määriä CO₂:ta. Fossiilisten polttoaineiden (kivihiilen, öljyn ja maakaasun) poltto sekä metsien hävittäminen ovat nostaneet CO₂-pitoisuuden noin 280 ppm:n esiteolliselta tasolta noin 419 ppm:ään vuonna 2023 (NOAA) – tasolle, jollaista ei ole nähty miljooniin vuosiin (WMO). CO₂-pitoisuus on nyt yli 50 % korkeampi kuin ennen teollistumista, mikä vahvistaa kasvihuoneilmiötä entisestään ja on johtanut ilmaston nopeaan lämpenemiseen.
Natural sources:
Human (anthropogenic) sources:
Under normal conditions, natural CO₂ emissions are balanced by natural "sinks" (absorption by oceans and vegetation). Today, about half of the CO₂ emitted by humans each year is absorbed by oceans and ecosystems, while the rest builds up in the atmosphere (Global Carbon Project).
Luonnolliset lähteet:
Ihmisen aiheuttamat lähteet:
Normaalioloissa luonnolliset CO₂-päästöt ja nielut ovat tasapainossa keskenään. Nykyään noin puolet ihmiskunnan vuosittain tuottamasta CO₂:sta sitoutuu meriin ja ekosysteemeihin, ja loput jää ilmakehään kerääntyen vuosi vuodelta (Global Carbon Project).
Elevated CO₂ levels are intensifying Earth's greenhouse effect, driving climate change. Global average temperature has already risen by about 1.1°C since the 19th century (NASA), leading to more frequent and intense extreme weather events. We are witnessing stronger heatwaves, droughts, floods, and storms, as well as melting glaciers and polar ice. Sea levels are rising due to warming oceans and melting ice sheets, threatening coastal communities and low-lying islands. Excess CO₂ is also being absorbed by the oceans, causing ocean acidification that harms marine life (for example, coral reefs).
These climate impacts have serious consequences for humans and the natural world. Climate change is also a public health issue: the World Health Organization (WHO) warns that climate change is the greatest health threat of the 21st century. Increasing heatwaves cause heat stress and can be deadly, especially for the elderly and vulnerable. Warmer temperatures and changing rainfall are expanding the range of infectious diseases (like malaria and dengue fever). Extreme weather events lead to injuries, displacement, and mental health stress, while air pollution (often from the same fossil fuels driving climate change) damages respiratory and cardiovascular health.
Kohonneet CO₂-pitoisuudet voimistavat maapallon kasvihuoneilmiötä ja ajavat ilmastonmuutosta. Maapallon keskilämpötila on jo noussut noin 1,1 °C esiteolliseen aikaan verrattuna (NASA), mikä aiheuttaa yhä useampia ja voimakkaampia sään ääri-ilmiöitä. Koemme entistä ankarampia helleaaltoja, kuivuuksia, tulvia ja myrskyjä sekä jäätiköiden ja napajään sulamista. Merenpinta nousee meriveden lämpenemisen ja jäätiköiden sulamisen vuoksi, uhaten rannikkoyhteisöjä ja matalia saarivaltioita. Ylimääräinen CO₂ imeytyy myös meriin, mikä happamoittaa merivettä ja vahingoittaa meriekosysteemejä (esimerkiksi koralleja).
Nämä ilmastovaikutukset aiheuttavat vakavia seurauksia ihmisille ja luonnolle. Ilmastonmuutos on myös kansanterveyskysymys: Maailman terveysjärjestö (WHO) on todennut ilmastonmuutoksen olevan 2000-luvun suurin terveysuhka. Lisääntyvät helleaallot aiheuttavat lämpöhalvauksia ja voivat olla hengenvaarallisia, erityisesti iäkkäille ja haavoittuville ihmisille. Lämpimämpi ilmasto ja muuttuvat sateet laajentavat tartuntatautien (kuten malarian ja denguekuumeen) esiintymisalueita. Äärisääilmiöt aiheuttavat loukkaantumisia, pakolaisuutta ja henkistä stressiä, ja ilman saastuminen (joka usein johtuu samoista fossiilisista polttoaineista kuin ilmastonmuutos) heikentää hengitysteiden sekä sydän- ja verisuonijärjestelmän terveyttä.
To avert the worst impacts of climate change, we need to dramatically reduce CO₂ emissions. The good news is that solutions are available. By transitioning to cleaner technologies and making sustainable choices, humanity can cut emissions on a massive scale. Key ways to reduce CO₂ include:
According to the IPCC, it is still possible to limit warming to 1.5°C if we take urgent action. Existing solutions across all sectors could halve global emissions by 2030 – but only if governments, businesses and communities worldwide implement them immediately and at scale. Every bit of avoided CO₂ counts toward a safer climate future.
Ilmaston pahimpien vaikutusten ehkäisemiseksi meidän on vähennettävä CO₂-päästöjä radikaalisti. Hyvä uutinen on, että ratkaisuja on olemassa. Siirtymällä puhtaampaan teknologiaan ja kestävämpiin elämäntapoihin ihmiskunta voi leikata päästöjä merkittävästi. Tärkeitä tapoja vähentää CO₂-päästöjä ovat muun muassa:
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 °C:een on yhä mahdollista, mikäli toimimme kiireellisesti. Kaikilla sektoreilla käytettävissä olevat keinot voisivat puolittaa globaalit päästöt vuoteen 2030 mennessä – mutta vain, jos hallitukset, yritykset ja yhteisöt ympäri maailmaa toteuttavat ne viipymättä laajassa mittakaavassa. Jokainen vältetty CO₂-tonni on askel kohti turvallisempaa ilmastotulevaisuutta.
Climate change is a global problem, so it requires a global response. In 2015, nearly all countries signed the Paris Agreement – a legally binding international treaty to limit global warming. Its goal is to keep the rise in average temperature “well below 2°C” and to “pursue efforts” to limit warming to 1.5°C above pre-industrial levels. Governments agreed to submit plans (Nationally Determined Contributions) to cut emissions and to strengthen those plans every few years.
However, current pledges are not enough to meet these goals. The UN Environment Programme’s Emissions Gap Report warns that we are on track for approximately 2.5–2.9°C of warming by 2100 with the policies currently in place. To get on a 1.5°C pathway, global emissions would need to fall by over 40% by 2030. This stark “emissions gap” shows that much more ambitious action is needed from the international community.
On a positive note, some progress is being made. For example, the European Union has reduced its greenhouse gas emissions by about 31% since 1990 (European Environment Agency) and aims to reach net-zero emissions by 2050. Over 140 countries have pledged to achieve net-zero emissions around mid-century. Annual UN climate conferences (COP meetings) bring nations together to negotiate stronger climate commitments, and new initiatives (like climate finance for developing countries and technology cooperation) are emerging. Equally important, citizens around the world – from youth activists to city mayors – are pushing for action, holding leaders accountable to protect our shared climate.
Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, joten sen ratkaiseminen edellyttää maailmanlaajuisia toimia. Vuonna 2015 lähes kaikki maat solmivat Pariisin ilmastosopimuksen – oikeudellisesti sitovan kansainvälisen sopimuksen, jonka tavoitteena on hillitä ilmaston lämpenemistä. Tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu “selvästi alle 2 °C:een” ja pyrkiä rajoittamaan lämpeneminen 1,5 °C:een esiteollisesta tasosta. Maat sitoutuivat laatimaan kansalliset suunnitelmat (ns. kansallisesti määritellyt panokset) päästöjen vähentämiseksi ja tarkistamaan niitä muutaman vuoden välein yhä kunnianhimoisemmiksi.
Nykyiset päästölupaukset eivät kuitenkaan riitä tavoitteiden saavuttamiseen. YK:n ympäristöohjelman päästöaukko-raportti varoittaa, että nykyisillä toimilla olemme matkalla noin 2,5–2,9 °C:n lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä. Jotta 1,5 °C:n polulle päästäisiin, globaaleja päästöjä tulisi vähentää yli 40 % vuoteen 2030 mennessä. Tämä hälyttävä “päästövaje” osoittaa, että kansainvälisen yhteisön on tehostettava ilmastotoimiaan huomattavasti.
Myös edistystä tapahtuu. Esimerkiksi Euroopan unioni on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään noin 31 % vuoden 1990 tasosta (Euroopan ympäristökeskus) ja tähtää ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Yli 140 maata on luvannut saavuttaa nettonollapäästöt vuosisadan puoliväliin mennessä. Vuosittaiset YK:n ilmastokokoukset (COP) tuovat maat yhteen neuvottelemaan vahvemmista ilmastositoumuksista, ja uusia aloitteita syntyy (esim. ilmastorahoitus kehitysmaille ja puhtaan teknologian yhteistyö). Yhtä tärkeää on, että kansalaiset ympäri maailmaa – nuorista ilmastoaktivisteista kaupunkien johtajiin – vaativat toimia ja pitävät päättäjiä vastuussa yhteisen ilmastomme suojelusta.
In addition to cutting emissions, we can also remove CO₂ from the atmosphere using technology. Carbon capture and storage (CCS) involves capturing CO₂ from power plants or industrial facilities and pumping it deep underground for permanent storage. There are also direct air capture systems being developed that pull CO₂ directly out of ambient air. Researchers are exploring ways to use or mineralize captured CO₂ as well, turning emissions into useful products.
These carbon removal technologies could be an important supplement to emission reductions, especially to neutralize the hardest-to-eliminate emissions. However, they are not yet widely deployed. Current carbon capture projects only remove a very small fraction of global CO₂ emissions. The International Energy Agency (IEA) estimates that even if all planned CCS projects come online, global capture capacity would be around 0.43 gigatons of CO₂ per year by 2030 – only about 1% of current emissions. Direct air capture is still in early stages, capturing only tiny amounts of CO₂. This means we cannot rely on these technologies alone. We must first and foremost reduce emissions, while scaling up CO₂ removal efforts to help achieve “net zero” emissions in the coming decades.
Päästövähennysten lisäksi hiilidioksidia voidaan poistaa ilmakehästä myös tekniikan avulla. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) tarkoittaa CO₂:n talteen ottamista voimaloiden tai tehtaiden päästöistä ja pumppaamista syvälle maan alle pysyvään varastoon. Lisäksi kehitetään suoran ilman talteenoton järjestelmiä, jotka imevät CO₂:ta suoraan ympäröivästä ilmasta. Tutkijat selvittävät myös tapoja hyödyntää tai mineralisoida talteen otettu CO₂, eli muuntaa päästökaasua hyötytuotteiksi.
Tällaiset hiilenpoistoteknologiat voivat olla tärkeä lisä perinteisiin päästövähennyksiin, erityisesti vaikeimmin eliminoitavien päästöjen kompensoimiseksi. Toistaiseksi niiden käyttö on kuitenkin hyvin rajallista. Nykyiset hiilidioksidin talteenottohankkeet poistavat vain pienen murto-osan globaaleista CO₂-päästöistä. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) arvion mukaan, vaikka kaikki suunnitellut CCS-projektit toteutuisivat, maailman talteenottokapasiteetti olisi vuonna 2030 noin 0,43 gigatonnia CO₂:ta vuodessa – vain noin 1 % nykyisistä päästöistä. Suora ilman talteenotto on vielä alkuvaiheessa ja poistaa vasta häviävän pieniä määriä CO₂:ta. Tämä tarkoittaa, että emme voi nojata pelkästään näihin teknologioihin. Ensisijaisesti on vähennettävä päästöjä, samalla kun hiilenpoistomenetelmiä kehitetään ja laajennetaan tukemaan “nettonollan” tavoittamista tulevina vuosikymmeninä.
We are an independent, science-based initiative, and we rely on your support to continue our work. Every contribution helps us raise awareness and drive action against climate change. Donations will be used for:
You can also donate using cryptocurrency:
Olemme riippumaton ja tieteeseen pohjautuva aloite, ja toimintamme jatkuminen on sinun tukesi varassa. Jokainen lahjoitus auttaa meitä lisäämään tietoisuutta ja vauhdittamaan toimia ilmastonmuutosta vastaan. Lahjoitukset käytetään:
Voit halutessasi lahjoittaa myös kryptovaluutassa:
Thank you for your support!
Kiitos tuestasi!